tiistaina, heinäkuuta 6

Kuvia

Muutama kuva ensimmäisiltä kilpailupäiviltä löytyy täältä

05.07.2010 2. kilpailupäivä (ZO)

05.07.2010 2. kilpailupäivä


Sadealueita liikuskeli Prievidzan itä- ja länsipuolella. Meille olisi tarjolla jonkinlaista keliä höystettynä yläpilvilautoilla.
Tehtäväksi vaatimaton 2 h AAT. Pohjoiseen, siitä vähän länteen Trenchin suuntaan ja sitten etelän kautta kotiin. Vakiolla lähes sama reitti.

Kentän päällä oli kohtalaista keliä vaikka muutama kone räpsähtikin. Pilviraja 1400 m. Ennen lähtöä kentän päällä oleva pilvi jo vähän ripotteli.Keli 1. ka:lle näytti ihan lennettävälle mutta toisella oli paksua yläpilveä. Piti hetken odotella jospa se aukenisi. Parinkymmenen minuutin jälkeen tilanne näytti paremmalta. Jari huuteli alhaalta säätutkatietoja, niidenkin mukaan lautta oli hajoamassa, siis reitille.

Kaikilla muillakin näytti olevan sama ajatus. yli puolet luokasta lähti samaan aikaan. Keli madaltui koko ajan ja reitti kulki kukkula-alueen yli. Edessä oli ihan kohtalaisen näköisiä pilviä mutta nostot olivat maltillisia ja maan tapaan vain joka neljäs pilvi toimi. Nyt oli hyvästä koneesta hyötyä, Discus oli parhaimmillaan hitaissa liuissa ja heikoissa nostoissa/kantavissa. Pääsin koko laumasta eroon ja 800 m korkeudessa viimeisten isompien harjanteiden yli käännealueelle. Aivan sääliksi kävi muita jotka joutuivat puikkelehtimaan matalimmista kohdista ja kippuroimaan rinteillä. Muutama meni siitä maastoonkin.
Käännealueella oli isoja mustia pilviä jotka nostivat jonkin verran, pitkälle siitä ei päässyt, edessä oli paksu yläpilvi. Käännös länteen kohti kakkosta. Sakkekin näkyi liitelevän lähes samoissa mutta 300 m alempana, pilviraja oli nyt 1100 m. Edessä oli iso keko kelaamassa, sekaan varovasti ja siitä pientä hattarajonoa pitkin Trenchin suuntaan. 2. ka oli täysin tyhjä, kelaus pohjiin viimeisessä pienessä pilvessä ja liito käännealueen reunaan ja käännös etelään kohti viimeistä. Taas oli hyvästä koneesta etua kun edessä oli pitkähkö liito seuraaviin pilviin. Niihin pääsin kiinni 700 m:ssä. Sakke n. 500:ssa.

Nyt oltiin Prievidza - Partizanski linjalla, keli etelään näytti hyvältä ja seuraavasta pilvestä löytyikin päivän paras, tasainen 3 metrinen. Jotenkin edessä olevat pilvet näyttivät vielä paremmilta joten en kelannut loppuun. Eiliset opetukset eivät enää muistuneet mieleen:
HYVÄT JA KOHTALAISETKIN NOSTOT ON KELATTAVA LOPPUUN VAIKKA EDESSÄ OLISI KUINKA HYVÄN NÄKÖISIÄ PILVIÄ.
Jokohan nyt muistaisi.

Edessä siis kelasin pilvirajaan 2 metrisessä. Mukana tässä vaiheessa oli kymmenisen konetta. Kaikki näyttivät jatkavan suoraan etelään alueen reunaa pitkin.Päätin jo kelatessa että teen kuuluisan oman ratkaisun, kohti käännealueen keskustaa jossa oli hyvännäköistä keliä. Liitelin sinne n. 3 pilven verran eikä mikään nistä toiminut vähääkään. Meni jo yliajallekin, käännös takaisin hieman toista reittiä, olin valunut 800 metriin, kotiin oli 50 km ja edessä korkea harjanne. Jostain pitäisi saada 500 m lisää, se olisi tullut 1,2 m keskinostossa mutta jälleen edessä oli vähän paremman näköinen pilvi:

HYVÄT JA KOHTALAISETKIN NOSTOT ON KELATTAVA LOPPUUN VAIKKA EDESSÄ OLISI KUINKA HYVÄN NÄKÖISIÄ PILVIÄ.

Parisataa metriä lisää olisi ollut tarjolla mutta ei kelvannut.
Sakke ilmoitteli jo loppuliu'usta, tässä vaiheessa "oma ratkaisu" tuntui katastrofilta.

Edessä oli siis harjanne joka pitäisi ylittää, tuuli pohjoisesta ja minä harjanteen eteläpuolella. Aluksi näytti että hyvin se siitä menee. Kova laskeva harjanteen takana sekoitti kuitenkin suunnitelmat. Jouduin kääntämään enemmän ja enemmän poispäin Prievidzasta matalampaan kohtaan, lopulta pääsin sujahtamaan pienestä solasta 40 m korkeudella sähkölinjaa väistäen, huhhuh. Matkaa 20 km ja korkeutta kentän tasosta 500 m, vastatuuli 15 km/h, Seeyou vaati liitoluvuksi 42 ja 300 m lisää. Mitähän nyt keksisi.

Edessä kaarteli koneita vielä matalammalla mutta eivät näyttäneet nousevan, nyt olin kuitenkin rinteen oikealla puolella ja se kantelikin jonkin verran. Varovasti eteenpäin rinnettä pitkin. Korkeudet pysyivät ja kohta laskimetkin näyttivät nollaa, liuku kotiin, ja taas oli hyötyä hyvästä koneesta. Muutama jäi vielä yrittämään lisäkorkeuksia huonoihin nostoihin.

Jälkeenpäin katsoen loppuliuku oli lähes täydellinen, en tarvinnut sitä ylimääräistä 200 metriä mutta olisi siinä muutama litra hikeä säästynyt.
Maassa tuntui että menipäs taas huonosti, tunnelma nousi huomattavasti tuloslaskennan edetessä. Lopulta olin 9. ja Sakke 13. hienoa.

Aku ja Juha täydensivät hyvää suomalaispäivää. Aku loistavasti 6. ja Juha 10.

Juhani "Junnu" Sahlberg

3 kilpailupäivä, melkein

Aamu menikin siinä juosten. Otin koneiden parkkialueella vähän kuvia kuten myös brifingissä joten
ole ehtinyt vielä tänne päivitellä.

Aivan ensimmäiseksi pitää heiluttaa suomenlippua ja korkealla. Suomi nousi World team cupissa kahdeksannelta sijalta KOLMENNEKSI nyt kahden kilpailupäivän jälkeen!  HYVÄ SUOMI.

Aamulla keli näytti tosiaan hienolta mutta säämies oli kerrankin oikeassa. Rintama tulee lännestä ja sotkee kelin koko päiväksi. Koneet ovat matkalla kohti putkia ja yksi sadealue meni jo eteläpuolelta ohi. Lisää on tulossa.

Camping alue purettiin vauhdilla ja kaikki katuessa pilaantuva otettiin talteen. Toivottavasti.

Lepopäivä siis.  Kuvia myöhemmin kun päästään hotellille.